Skip to main content

Suurten hevosten puolesta

 






Jalostus


Eestin raskaan vetohevosen jalostuksen tavoitteena on säilyttää rotu terveenä, toimintakykyisenä ja alkuperäisen käyttötarkoituksensa mukaisena. Jalostuksessa arvostetaan hyvää rakennetta, kestävyyttä, rauhallista luonnetta sekä hevosen monipuolista käyttökelpoisuutta.

Harvalukuisessa rodussa on tärkeää huomioida myös geneettisen monimuotoisuuden säilyminen. Jalostusvalinnoissa pyritään käyttämään mahdollisimman monipuolisesti eri sukuja ja välttämään tarpeettoman läheisiä yhdistelmiä.

Eestin raskas vetohevonen on nykyään paitsi työhevonen myös harraste-, ajo- ja perhehevonen. Jalostustyön tavoitteena on säilyttää rodun tunnusomaiset ominaisuudet myös tuleville sukupolville.




Tullus 1887 ER


Jasto nr. 239A


Norma_3175_EA



Eestin raskaan vetohevosen historiaa


1800-luvun puolessa välissä teollisuus kehittyi voimakkaasti ja alkoi valmistaa uudenaikaisempia välineitä peltotöihin. Monessa maassa tuli tarvetta suurille ja voimakkaille työhevosille. Eestissä kasvatettiin silloin pientä eestinhevosta, joka ei pystynyt vastaamaan kehittyneen maatalouden tarpeisiin.


 1856 Liivinmaan maapäivien päätöksen mukaisesti ja uuden työhevosrodun kehittämistä varten tuotiin Eestiin Belgiasta 2 ardennerioria ja 10 ardenneritammaa. Hevoset tuotiin Torin siittolaan, jossa oreilla astutettiin paikallisia maatiaisrodun tammoja. Myöhemmin tuotiin lisää sekä ardennerioreja, että tammoja.


1920 järjesti silloinen peltotyöministeriö valtakunnallisen hevosten rekisteröinnin, jotta saataisiin selville rotumateriaalin määrä ja levinneisyys. Eestissä suositeltiin kasvatettavan kolmea hevosrotua: torinhevosta, eestinhevosta ja eesti raskeveota. Ardennerien jalostuksen organisoimiseksi perustettiin Ardennerien rotuyhdistys, joka alkoi pitää kantakirjaa 1922. 


1953 rodun nimi muutettiin eesti Raskeveoksi. Perusteena nimityksen muuttamiseen oli se, että maahantuotujen ardennerien rotutyyppi, rakenne ja ulkonäkö oli paikalliseen ympäristöön sopeutuessaan ja paikallisten hevosten kanssa risteytyessään muuttunut: rakenne kuivemmaksi ja liikkuminen nopeammaksi. Jalostajat eivät olleet tällaisia muutoksia tavoitelleet, vaan ne olivat syntyneet maataloustöiden hevosille asettamista vaatimuksista.




Naksur 2137 ER


Velli ER


Ühenduse kolhoosi eesti raskeveo tõugu täkk

Eestin Raskaat Vetohevoset ry
© 2026 Tarja Halonen
SUURTEN HEVOSTEN PUOLESTA