Etusivu

Raskeveoteko palkinto jaetaan taas hetken tauon jälkeen.


Yhdistyksen jäsenet ovat saaneet sähköpostiin listan ehdokkaista.

Äänestysaikaa on 24.5 asti

Jos et saanut sähköpostia, niin tarkista roskaposti tai ota yhteyttä Johanna Rekolaan.

Muistakaahan äänestää!





Eestin Raskaat Vetohevoset ry

Vuosikokouskutsu 25.5.2024

Eestin Raskaat Vetohevoset ry järjestää sääntömääräisen vuosikokouksen 25.5.2024 klo 13.00 etäkokouksena Teamsissa

Asialista:

1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin, kahden pöytäkirjantarkastajan,sekä kahden ääntenlaskijan valinta
3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
4. Kokouksen asialistan hyväksyminen
5. Esitetään vuoden 2023 tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2023 hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja tulo-ja menoarvio vuodelle 2024,sekä jäsenmaksun suuruus
8. Valitaan 3 hallituksen jäsentä, sekä 2 varajäsentä (puheenjohtajan kausi jatkuu vielä toisen vuoden)
9. Valitaan tilikaudelle 2024 yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja
10. Muut asiat
11. Kokouksen päättäminen

Ilmoitukset kokouksessa käsiteltävistä muista asioista (kohta 10),
ja ilmoittautumiset vuosikokoukseen Johanna Rekolalle P. 044/2863205 tai rekola.niina.johanna@gmail.com

Jos jäsen haluaa jonkin asiansa käsiteltäväksi vuosikokouksessa (kohta 10), tulee hänen ilmoittaa siitä 18.5.2024 mennessä Johanna Rekolalle

Jos jäsen haluaa ehdolle hallitukseen,tulee hänen ilmoittaa halukkuutensa 18.5.2024 mennessä Johanna Rekolalle.
Hallituksessa työskentelevällä olisi tärkeää olla tarpeellinen tieto ja taito , sekä tietokone ja Teams käytettävissään.

Asioita, joita ei ole ajoissa ilmoitettu asialistalle, ei käsitellä kokouksessa.

Kokoukseen liittyvän aineiston lähetämme ilmoittautuneille sähköpostilla.

TERVETULOA!




Eestin Raskaat Vetohevoset ry arvonta 2024

Kaikkien jäsenmaksunsa eräpäivään mennessä maksaneiden, sekä yhdistyksen vuosikaleterin tilanneiden kesken suoritettiin 31.1.2024 tuotepakettiarvonnat.

Jäsenmaksuarvonnan voitti Eveliina Kakko. Hänelle lähtee tuotepaketti, joka sisältää yhdistyksen 2024 kalenterin, nahkaisen koulusatulavyön ja riimun.

Kalenteritilausarvonnan voitti Laura Numminen. Hänelle lähtee tuotepaketti, joka sisältää nahkaisen koulusatulavyön, riimun ja riimunarun.



  Tuotepalkintojen sponsorit olivat Satula.com ja Laitilan Hankkija

ONNEA VOITTAJILLE!




EESTIN RASKASVETOHEVOSEN KANNAN GEENIANALYYSI 15.12.2022

(tekstin lopussa olevassa liitteessä eestinkielinen loppuraportti tutkimuksesta kuvineen)

Tutkimuksen tilaaja: Viron Maaseutuministeriö

Tutkimuksen tekijät: Texasin A&M Yliopiston tohtorit Rytis Juras, Josefina Kjöllerström, E. Gus Cothran ja Terje Raudsepp

Eräs tutkimuksen tavoitteista oli selvittää, eroaako ER geneettisesti ruotsin ardennereista ja toisista maantieteellisesti läheisellä alueella kasvatettavista vetohevosroduista. Saatuja tuloksia tullaan käyttämään osana seuraavana tehtävää ER-rodun yksityiskohtaisempaa tutkimusta.

Näytteitä oli tutkimuksessa yhteensä 31 ER:ltä ja 55 ruotsin ardennerilta. Lisäksi oli käytössä 63 muun hevosrodun toisissa tutkimuksissa käytetyt tiedot. Suomesta lähetetyistä näytteistä ei valitettavasti hevosista Valmet ja Vilona saatu eristettyä tarpeeksi puhdasta DNAta tulevia jatkotutkimuksia varten.

Tuloksista:

Eestin raskasvetohevoselle geneettisesti kaikkein lähimmät rodut ovat puolan raskasvetohevonen ja belgian raskasvetohevonen sekä näistä hieman kauemmaksi jäävä (mutta kuitenkin läheinen) ruotsin ardenneri. Ks. s. 6, piirros 1: punainen kehys.

Kuitenkin kaikki tutkimuksessa olleet ER:t muodostivat em. toisista roduista selvästi erottuvan oman pienen kantansa. Poikkeuksena tästä mainitaan ER-hevoset Hanora 0008 ER ja Egi s. 2020, joiden „geneettinen alkuperä on todennäköisesti rikkaampi ja sekaisempi“.

Ks. s. 10, piirros 2d, jossa punaiset täplät kuvaavat ER-hevosia ja valkeat täplät puolan ja belgian raskasvetohevosia, ruotsin ardennereja ja bretoneja.

Geneettisesti hyvin samanlaisia keskenään olivat tutkituista ER-hevosista Heigo 2230 ER ja Valmet 0001 ER sekä toisaalta Nerra s. 2018 ja Sahkri Weski Hermon s. 2020. Sitä vastoin taas hevoset Egi s. 2020 ja Hanora 0008 ER erottuivat selvästi sekä toisistaan että muista ER-rodun edustajista. Tutkijoilla ei ollut käytössään kantakirjatietoja, vaan em. perustuu pelkästään mikrosatelliittien genotyyppeihin. Ks. s. 12. piirros 5.

Eestin raskasvetohevosen geenivaihtelu oli tämän tutkimuksen mukaan tyydyttävä ja riittävä, mutta kuitenkin pienempi kuin kesyhevosella keskimäärin. Rotuun ei ole tutkijoiden mukaan tarvis lisätä ardenneria. Itse asiassa tulisi välttää risteyttämistä sukulaisrotujen kanssa (ruotsin ardenneri, belgian raskasvetohevonen, puolan raskasvetohevonen). Jalostuksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota harvinaisempien geenialleellien säilyttämiseen ja valita jalostukseen niiden kantajia.

Tiivistelmä tutkimuksesta Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=BrELfFYLhAM

2022-12-8_Eesti_Raskeveohobuse_Populatsioonigeneetiline_Analuus_koos_Lisadega_Lopparuanne (3)

Suunnitelmissa on jatkotutkimus suuremmalla hevosmäärällä.


VUOSIKOKOUS 30.04. 2023

 

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Johanna Rekola, Kalanti


Hallituksen jäsenet:
Henna-Mari Heikkinen
Timo Heikkinen
Lea Aittolahti

Varajäsenet:
Jaana Kaskinen
Mirka Aho


Vuosikokouskutsu 30.4.2023 klo 17.00

Paikka: SKYPE Eestin Raskaat Vetohevoset ry.

Yhdistyksen kokoukset voidaan järjestää yhdistyksen säännöissä 10§ mainitulla tavalla myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

Asialista:
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan, sekä kahden ääntenlaskijan valinta
3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
4. Kokouksen asialistan hyväksyminen
5. Esitetään vuoden 2022 tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2022 hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio kaudelle 2023 sekä jäsenmaksun suuruus
8. Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja, hallituksen kolme varsinaista jäsentä, sekä kaksi varajäsentä kaudelle 2023
9. Valitaan tilikaudelle 2023 yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja
10. Muut asiat:
11. Kokouksen päättäminen

Ilmoitukset kokouksessa käsiteltävistä muista asioista (kohta 10) ja ilmoittautumiset vuosikokoukseen Tarja Haloselle p. 045 647 8944
email: halonen.tarja.helen(at)gmail.com.
Jos jäsen haluaa jonkin asiansa käsiteltäväksi vuosikokouksessa (kohta 10), tulee hänen ilmoittaa siitä 25.04.2023 mennessä Tarja Haloselle.
Jos jäsen haluaa ehdolle hallituksen tehtäviin, tulee hänen ilmoittaa halukkuutensa 25.04.2023 mennessä Tarja Haloselle. Hallituksen töistä ei makseta palkkaa ja siihen opetetaan, tietokone ja tulostin olisi hyvä olla käytettävissä.
Asioita, joita ei ole ilmoitettu ajoissa asialistalle, ei oteta kokouksessa käsittelyyn.
Kokous järjestetään Skypessä. Ilmoittaudu mieluiten sähköpostilla em. sähköpostiosoitteeseen 25.4.2023 mennessä. Kokouksen aikana, tai ennen sen alkua saat sähköpostiisi kaiken kokouksessa käsiteltävän materiaalin.

TERVETULOA!


Muistutuksena tämän vuoden varsottajille, tammanomistajille sekä orinomistajille!

  • Orinomistaja hankkii astutuskirjan yhdistykseltä
  • Orinpitäjä luovuttaa astutustodistuksen tammanomistajalle, kun astutusmaksu on suoritettu (Valkoinen paperi astutuskirjasta)
  • Astutustodistuksen varsomisosa on täytettävä heti varsomisen jälkeen. Todistus pitää täyttää myös, jos tamma on jäänyt tyhjäksi, luonut tai varsa on syntynyt kuolleena. Varsomisosa on valkoisen paperin alalaidassa
  • Todistus (valkoinen paperi) lähetetään Eestin raskaat vetohevoset ry:lle 30 päivän sisällä varsomisesta, jos todistus tulee myöhässä, passi on kalliimpi
  • Kun mahdolliset varsamaksut on maksettu, orinpitäjä lähettää tammanomistajalle vaaleansinisen syntymätodistuksen, johon tammanomistaja täyttää varsan tiedot. Keltainen paperi jää orinomistajalle
  • Varsalle tilataan tunnistus Eestin Raskaat Vetohevoset ry:stä. Tunnistajan aikataulua ei voi tietää, joten tunnistajan voi soittaa vaikka jo silloin, kun varsa on 4kk
  • Varsan syntymätodistus (vaaleansininen paperi) ja jos varsa on myyty, omistajanvaihdosilmoitus luovutetaan tunnistajalle
  • Orin omistaja lähettää astutustodistuksen vaaleanpunaisen osan astutusluettelon mukana yhdistykselle marras-joulukuun aikana
  • Astutusluettelon voi tulostaa yhdistyksen nettisivuilta ilmaiseksi


Hevostallien lääkitsemisvalvonta paljasti jälleen paljon puutteita

Vuonna 2021 eläinten lääkitsemistä valvottiin 95 hevostallilla kolmen aluehallintoviraston alueella.
Valvontakäynnillä tarkistettiin lääkekirjanpidon lisäksi tallilla pidettyjen hevosten tunnistusasiakirjat eli
hevospassit. Vain viidesosalla talleista olivat sekä passit tarkastettavissa että lääkitykseen liittyvät
käytännöt ja kirjanpito kunnossa. Parannettavaa siis löytyy monilla talleilla. Passien on oltava aina
saatavilla siinä pitopaikassa, missä hevoseläintä pidetään.

Hevospassien säilyttämisessä talleilla edelleen parannettavaa

Passit olivat tarkastettavissa vain 73 %:lla talleista. Tämä on sama tulos kuin kahtena edeltävänä vuotena
(73 %). Usein tallilta puuttui vuokratulla tallipaikalla olevien hevosten passeja. Passien säilyttäminen
hevosen omistajan kotona ei ole säädösten mukaista, ellei koti ole hevosen pitopaikan välittömässä
läheisyydessä.

Kaikilla hevosilla ja muilla hevoseläimillä pitää olla virallinen tunnistusasiakirja eli hevospassi. Hevospassi
sisältää eläimen yksilölliset tunnistustiedot, lääkitystiedot ja muita eläimeen liittyviä tietoja. EU:n alueella
käytetään yhtenäistä tunnistusasiakirjamallia. Tämän tarkoituksena on estää hevospasseihin kohdistuvia
väärennyksiä. Passit tulee säilyttää talleilla huolellisesti esimerkiksi lukittavissa kaapeissa.

Lääkitsemislainsäädäntö edellyttää merkintöjä passiin

Lääkityskäytännöt ja lääkekirjanpito olivat kunnossa 29 %:lla talleista, kun vuotta aiemmin nämä asiat olivat
kunnossa vain 17 %:lla. Myös elintarviketurvallisuuden kannalta merkittäviä puutteita todettiin vähemmän
kuin edellisinä vuosina. Näitä oli 29 %:lla talleista (40 % vuonna 2020 ja 46 % vuonna 2019). Tallien toiminta
näyttäisi olevan menossa parempaan suuntaan.

Ellei passiin ole merkitty elinikäistä teurastuskieltoa, hevonen katsotaan elintarviketuotantoeläimeksi
riippumatta siitä, päätyykö hevonen teuraaksi vai ei. Omistajan tai haltijan on pidettävä kirjaa tällaiselle
hevoselle annetuista lääkkeistä. Yleisimmin kirjanpidosta puuttuivat lääkitysten varoaikatiedot. Lisäksi
yksittäisistä passeista puuttui teurastuskielto- tai EU:n hevoslääkeluettelon lääkkeiden käyttö- ja
varoaikamerkintöjä. Hevosen passin on oltava hoitavan eläinlääkärin saatavilla, jotta lääkitysmerkinnät
voidaan tehdä passiin.

Lääkitsemiseen liittyvät puutteet arvioitiin vakaviksi, jos koko tai suuri osa lääkekirjanpidosta puuttui.
Samoin puutteet tulkittiin vakavaksi, jos tallilla säilytettiin teurastuskieltoa edellyttäviä lääkkeitä, mutta
yhdelläkään tallin hevosista ei ollut teurastuskieltomerkintää passissa eikä ollut selvitettävissä, mitä
hevosta oli näillä lääkkeillä lääkitty. Näitä talleja oli vuonna 2021 yhteensä 13 (14 %), kun vuonna 2020
näitä oli seitsemän (12 %).

Elintarviketurvallisuuden varmistaminen on tärkeää

Lainsäädäntö edellyttää, että eläinlääkärin merkitsee teurastuskiellon hevosen passiin ennen kuin hän
käyttää tai määrää sille teurastuskiellon edellyttäviä lääkevalmisteita. Hevosen pitäjän on varmistettava,
että teurastuskieltomerkintä tallennetaan myös passeja myöntävän tahon ylläpitämään tietokantaan.
Elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi teurastamo voi ottaa vastaan vain sellaisia hevosia, joiden passi
vastaa kaikilta osin vaatimuksia ja kuuluu varmuudella kyseiselle hevoselle. Passissa on oltava vaaditut
kohdat sekä merkinnöille mahdollisesta teurastuskiellosta että EU:n hevoslääkeluettelon kuuden
kuukauden pakollista varoaikaa edellyttävien lääkkeiden käytölle. Hevosen omistaja tai haltija vastaa siitä, että passin tiedot ovat oikein. Elintarvikekäyttöön kelpaamattomia hevosia ei voi viedä teurastamoon, vaan ne lopetetaan muualla.

Lisätietoja
Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, p. 050 554 2238 (hevosten lääkitseminen)
Ylitarkastaja Sanna Varjus, p. 040 489 3355 (hevosten tunnistaminen)


Eläinjalostustoiminta

Tuotantoeläinten jalostusta ohjataan EU:n eläinjalostusasetuksella (EU) 2016/1012 sekä eläinjalostustoiminnasta annetulla lailla (319/2014, muutettu 514/2018). Eläinjalostuslainsäädäntöä sovelletaan puhdasrotuisiin nautoihin, sikoihin, lampaisiin, vuohiin ja hevoseläimiin sekä risteytettyihin jalostussikoihin. Eläinjalostusasetuksella säädetään edellä mainittujen eläinlajien osalta muun muassa jalostukseen käytettävistä eläimistä pidettävästä kantakirjasta ja risteytettyjen jalostussikojen jalostusrekisteristä, kantakirjaa tai jalostusrekisteriä pitävistä yhteisöistä, jalostuseläinten ja niiden sukusoluista ja alkioista syntyneiden jälkeläisten merkitsemisestä kantakirjaan tai jalostusrekisteriin ja niiden hyväksymisestä jalostukseen, sekä jalostukseen käytettävien eläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden kaupasta ja tuonnista sekä vaadittavista asiakirjoista.Jalostuseläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden kaupassa edellytetään jalostustodistusta, jonka malli on säädetty komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/717 ja sen muutoksilla (EU) 2020/602 ja (EU) 2021/761. Hevosten osalta jalostustodistuksen malli on säädetty komission delegoidulla asetuksella (EU) 2017/1940. Lisätietoa löytyy sivulta
Jalostusaineksen kauppa.

Eläimen merkitseminen kantakirjaan tai jalostusrekisteriin

Jalostusjärjestöt merkitsevät kantakirjaansa eläimen pitäjän hakemuksesta eläimet, jotka kuuluvat kyseisen jalostusohjelman kohteena olevaan rotuun ja täyttävät jalostuslainsäädännössä ja ko. jalostusohjelmassa esitetyt vaatimukset. Vastaavasti toimitaan tiettyyn rotuun, linjaan tai risteytykseen kuuluvien risteytettyjen jalostussikojen rekisteröimisessä jalostusrekisteriin.

Luettelo Suomessa hyväksytyistä rodun kantakirjaa tai risteytettyjen jalostussikojen jalostusrekisteriä pitävistä yhteisöistä löytyy sivulta Kantakirjaa pitävät yhteisöt.

Eläin voidaan merkitä myös toisessa jäsenvaltiossa ylläpidettävään kantakirjaan tai jalostusrekisteriin, jos se on eläinjalostusasetuksen 12 artiklan ilmoitusmenettelyn mukaisesti laajennettu Suomen alueelle. Ruokaviraston sivulta Kantakirjaa pitävät yhteisöt löytyy lista toisessa jäsenvaltiossa tunnustetuista jalostusjärjestöistä, jotka toteuttavat jalostusohjelmaansa myös Suomessa. Jalostusjärjestö, jonka tietoja ei löydy em. listasta, ei voi merkitä kantakirjaansa tai jalostusrekisteriinsä Suomessa pidettävää eläintä.

Hevosrotujen kantakirjoja pitävät jalostusjärjestöt myöntävät myös tunnistusasiakirjat kyseiseen kantakirjaan merkityille tai merkittäville varsoille. Lisätietoa löytyy Ruokaviraston eläinten merkinnän ja rekisteröinnin sivustolta Hevoseläimet.

Kantakirjaa tai jalostusrekisteriä pitävän yhteisön hyväksyminen

Ruokavirasto voi hakemuksesta hyväksyä julkisoikeudellisen tai yksityisoikeudellisen yhteisön rodun kantakirjaa tai risteytettyjen jalostussikojen jalostusrekisteriä pitäväksi yhteisöksi, jos yhteisöllä on tehtävään riittävä asiantuntemus sekä hallinnolliset ja taloudelliset edellytykset, ja se täyttää eläinjalostusasetuksessa ja eläinjalostustoimintalaissa säädetyt muut edellytykset.

Vapaamuotoiseen hakemukseen on liitettävä selvitys hyväksynnän edellytyksenä olevista seikoista, sekä ehdotus rotua tai linjaa koskevaksi ohjesäännöksi. Hakemukset käsitellään Ruokaviraston Eläinten hyvinvoinnin ja tunnistamisen yksikössä, yhteydenottosähköposti EU-elain@ruokavirasto.fi. Käsittely on maksullinen, ja sen hinnasta on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Hinta löytyy Ruokaviraston hinnastosta.

Eläinjalostus ja eläinsuojelu

Eläinjalostusta koskevista yleisistä reunaehdoista on säädetty eläinsuojelulainsäädännössä. Nämä säännökset koskevat kaikkia jalostukseen käytettäviä eläimiä, niin tuotantoeläimiä kuin harrastus- ja lemmikkieläimiäkin.

Eläinsuojelulain mukaan eläinjalostuksessa on otettava huomioon eläinsuojelulliset näkökohdat sekä eläinten terveys. Sellainen eläinjalostus tai jalostusmenetelmien käyttäminen, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä taikka merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille, on kielletty. Säännöksen tarkoituksena on estää sellainen eläinjalostus, jonka seurauksena syntyy yksilöitä, joiden ilmiasusta tai perimästä aiheutuu eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa. Lisäksi tarkoituksena on estää epäasiallisen eläinjalostuksen aiheuttamien vaikeiden synnytysten lisääntyminen ja pysyvien epämuodostumien syntyminen jälkeläisiin. Eläinsuojeluasetuksessa on lisäksi säädetty, että sellaista luonnollista tai keinollista lisäämistä tai sellaista jalostusmenetelmää, joka aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa eläimelle kärsimystä tai vahingoittaa sitä, ei saa käyttää.

Eläinsuojelulaissa on säädetty myös eläinten keinollista lisäämistä harjoittavien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksista.



ER-rotu löytyy nyt myös KIPAssa

https://kipa2.ratsastus.fi/horses/



Yhteystiedoista on poistettu sähköposti erhevoset@gmail.com sen toimimattomuuden takia!


VUOSIKOKOUS 31.05. 2020

Kokous pidettiin epätavalliseen tapaan Skypessä lain 677/2020 puitteissa.

Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Tarja Halonen, Perniö

Hallituksen jäsenet:
Mervi Romberg, Raasepori
Sanna Tarkiainen, Joutseno
Annina Isomäki, Kemiö

Varajäsenet:
Elina Hämäläinen, Lappeenranta
Jaana Kaskinen, Säkylä


Vuosikokouskutsu 31.05.2021 klo 13.00

Paikka: SKYPE Eestin Raskaat Vetohevoset ry.

”Syksyn 2020 ja kevään 2021 kokouksissa saa edelleen tietyin edellytyksin käyttää asiamiestä ja etäosallistumista. Tämä mahdollisuus perustuu uuteen väliaikaiseen lakiin, joka on voimassa 3.10.2020 ja 30.6.2021 välisenä aikana (laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi; 677/2020). Lakiin, yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin perustuvaa kokousta ei kuitenkaan enää voida siirtää myöhemmäksi.”

 

Asialista:

 

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjantarkastajan, sekä kahden ääntenlaskijan valinta
  3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
  4. Kokouksen asialistan hyväksyminen
  5. Esitetään vuoden 2020 tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä vuoden 2020 hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio kaudelle 2021 sekä jäsenmaksun suuruus
  8. Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja kolme varsinaista jäsentä, sekä kaksi varajäsentä kaudelle 2021
  9. Valitaan tilikaudelle 2021 yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja
  10. Muut asiat
  11. Kokouksen päättäminen

 

Ilmoitukset kokouksessa käsiteltävistä muista asioista (kohta 10) ja ilmoittautumiset vuosikokoukseen Tarja Haloselle p. 045 / 647 8944

email: halonen.tarja.helen(at)gmail.com.

 

Jos jäsen haluaa jonkin asiansa käsiteltäväksi vuosikokouksessa (kohta 10), tulee hänen ilmoittaa siitä 21.05.2021 mennessä Tarja Haloselle.

 

Jos jäsen haluaa ehdolle hallituksen tehtäviin, tulee hänen ilmoittaa halukkuutensa 21.05.2021 mennessä Tarja Haloselle. Hallituksen töistä ei makseta palkkaa ja siihen opetetaan, tietokone ja tulostin olisi hyvä olla käytettävissä.

 

Asioita, joita ei ole ilmoitettu ajoissa asialistalle, ei oteta kokouksessa käsittelyyn.

 

Kokous järjestetään poikkeuksellisesti Skypessä. Ilmoittaudu mieluiten sähköpostilla em. sähköpostiosoitteeseen 21.5 mennessä. Kokouksen aikana, tai ennen sen alkua saat sähköpostiisi kaiken kokouksessa käsiteltävän materiaalin.

 

TERVETULOA!


Eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö muuttuu 21.4.2021. Tällöin alkaa EU:n eläinterveyssäännöstön (EU) 2016/429 ja sen nojalla annettavien alemman asteisten säädösten soveltaminen. Hevoseläinten tunnistamista koskevista yksityiskohtaisista vaatimuksista säädetään jatkossa uudella komission täytäntöönpanoasetuksella, jonka valmistelu on edelleen kesken. Nykyisen hevospassiasetuksen (EU) 2015/262 soveltamista jatketaan uuden asetuksen voimaantuloon asti.

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-merkinta-ja-rekisterointi/hevoselaimet/


Hevoseläimen pitäjän ja pitopaikan rekisteröinti

Huom! Eläintenpitäjärekisterin sähköinen asiointipalvelu on tilapäisesti suljettu. Tee hevoseläinten pitoon liittyvä ilmoitus lomakkeilla oman kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Lisätietoa Ruokaviraston sivulta.

Huom! 21.4.2021 lähtien hevoseläinten pitopaikasta vastaavan toimijan on pidettävä kirjaa pitopaikassa olevista, sinne saapuvista ja sieltä lähtevistä eläimistä. Lisätietoa tällä sivulla kohdassa Pitopaikan kirjanpito.

Maa- ja metsätalousministeriön asetus hevoseläinten tunnistamisesta (222/2017) tuli voimaan 20.4.2017. Samalla kumottiin vanha hevoseläinten tunnistamisesta ja merkitsemisestä annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (880/2009). Hevoseläinten tunnistamisesta annetulla asetuksella on säädetty muun muassa velvoitteesta ilmoittaa hevoseläinten pitäjää ja pitopaikkaa koskevat tiedot rekisteriin merkittäväksi.

Ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia hevosia, poneja, aaseja ja seeproja sekä näiden risteytyksiä kuten muuleja ja seepra-aaseja pitäviä. Ilmoitusvelvollisuus koskee yhdenkin hevoseläimen pitoa.

Tietojen ilmoittaminen

Eläintenpitäjä (eläimen omistaja tai haltija) ja pitopaikasta vastuussa oleva toimija (pitopaikan omistaja tai haltija) ilmoittavat eläintenpitäjää ja pitopaikkaa koskevat tiedot rekisteriin merkittäväksi.

Eläintenpitotoiminnan rekisteröinnin yhteydessä ilmoitetaan missä tarkoituksessa eläimiä pidetään, eli eläintenpitotoiminnan toimintamuoto. Toimintamuodot ovat eläinlajikohtaisia. Hevoseläinten osalta valittavana ovat seura- ja harrastuseläinten pito, muu eläintenpito (esim. sirkus tai eläintarha), sekä ammattimainen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuva seura- ja harrastuseläinten pito. Hevoseläinten pito katsotaan ammattimaiseksi tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaksi esimerkiksi silloin, kun ravi- tai ratsuhevosia kasvatetaan, vuokrataan, otetaan säilytettäviksi tai hoidettaviksi, valmennettaviksi tai koulutettaviksi, tai annetaan opetusta hevosten käytössä ja käsittelyssä, jos täysikasvuisia hevosia on yhteensä vähintään kuusi. Lähivuosina voimaan tuleva laki eläinten hyvinvoinnista voi muuttaa ammattimaisen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvan hevoseläinten pidon määritelmää. Jos olet epävarma, katsotaanko harjoittamasi hevoseläinten pito ammattimaiseksi tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaksi eläinten pidoksi, vai onko kyse tavanomaisesta seura- ja harrastuseläinten pidosta, ota ennen ilmoituksen tekoa yhteyttä alueesi aluehallintoviraston läänineläinlääkäriin, joiden yhteystiedot löydät täältä.

Rekisteröinnin yhteydessä ilmoitetaan myös ne toimintapaikat, joissa eläimiä pidetään (pitopaikat), sekä toiminnan aloitus- ja mahdollinen lopetuspäivämäärä. Uudet toimintapaikat saavat rekisteröinnin yhteydessä FI-alkuisen 12-numeroisen tunnuksen.

Hevoseläinten pidolle on tyypillistä, että samassa pitopaikassa on useamman eri omistajan hevosia, joiden hoidosta ja vastuista vastaava taho vaihtelee tapauskohtaisesti. Tällaisissa tapauksissa pitopaikan rekisteröimisestä vastaa lähtökohtaisesti pitopaikasta vastuussa oleva toimija. Eläintenpitäjäksi katsotaan joko ko. pitopaikasta vastuussa oleva toimija, tai muu eläimen haltija. Hevoseläinten ilmoitusten osalta on oleellista, että viranomaisen tiedossa on paikat, joissa hevoseläimiä pidetään. Samaan kohteeseen ei kuitenkaan tule perustaa useampia päällekkäisiä pitopaikkoja. Jos hevosta pidetään samassa paikassa yhden tai useamman muun toimijan hevosten kanssa, ja kukin vastaa itse hevosestaan eikä kyse ole ammattimaisesta tai muutoin laajamittaisesta toiminnasta, pitopaikasta vastuussa oleva toimija rekisteröi pitopaikan, ja muut eläintenpitäjät hyödyntävät tätä rekisteröintitunnusta omien ilmoitustensa teossa. Jos hevosta pidetään paikassa, joka myös vastaa eläimen hoidosta kokonaisvaltaisesti, tai jossa harjoitetaan ammattimaista tai muutoin laajamittaista hevoseläinten pitoa jonka tiedot on jo ilmoitettu Aluehallintovirastoon, ei yksittäisten eläinten omistajien ole tarvetta tehdä päällekkäisiä ilmoituksia hevoseläinten pidosta. Eläimen omistajan ja eläimen pitopaikasta vastuussa oleva toimijan välillä tulisi tehdä aina kirjallinen sopimus, jossa eläimen pitoon liittyvistä vastuista sovitaan selkeästi.

Mikäli samalla toimijalla on myös siipikarjaa, lampaita, vuohia, nautoja, sikoja, mehiläisiä, hirvieläimiä, turkiseläimiä tai kamelieläimiä (esim. alpakoita), tulee myös näiden eläinlajien pitämiseen liittyvät tiedot tarkastaa ja päivittää. Tarkemmat eläinlajikohtaiset merkitsemistä ja rekisteröintiä koskevat ohjeet löytyvät Ruokaviraston nettisivulta.

Ilmoitus lomakkeella

Täytä Ruokaviraston sivulta löytyvät lomakkeet ”Ilmoitus ja ohje eläintenpitotoiminnasta” sekä ”Ilmoitus ja ohje eläinten pitopaikasta” ja palauta ne oman kuntasi maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Ilmoitus ammattimaisesta tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvasta hevoseläinten pidosta ilmoitetaan lomakkeella oman alueesi aluehallintovirastolle. Lisätietoja Ruokaviraston nettisivulta ilmoituksenvarainen eläintenpito.

Sähköinen asiointi hevosten pitopaikkojen rekisteröimiseksi (suljettu toistaiseksi)

Sähköisen asioinnin kautta hevoseläinten pitäjä voi ilmoittaa omat tietonsa ja hevoseläinten pitopaikan tiedot rekisteriin merkittäväksi. Asiointiin kirjaudutaan osoitteessa https://epr.ruokavirasto.fi.

Sähköistä asiointia käytettäessä eläinsuojelulain (247/1996) 24 § mukaisesta ammattimaisesta tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvasta seura- ja harrastuseläinten pidosta ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta, vaan tieto kulkee aluehallintovirastoon samalla asioinnilla. Aiemmin aluehallintovirastoon tehdyt ilmoitukset on viety jo valmiiksi asiointisovellukseen, jolloin toimijan tulee vain tarkistaa tietojensa oikeellisuus ja päivittää tietoja tarvittaessa. Mikäli aiemmasta ilmoituksesta puuttui toimijan henkilötunnus tai yritystunnus eikä sitä ole aluehallintovirastossa pystytty selvittämään, vanhoja tietoja ei ole voitu siirtää. Ota tällaisessa tapauksessa yhteyttä aluehallintovirastoon.

Sähköiseen asiointiin kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Jos toimit yksityishenkilönä, käytä tietojen ilmoittamiseen henkilötunnusta. Jos eläintenpitäjänä toimii maatila tai yritys, tulee rekisteröitymisessä käyttää ensisijaisesti maatilatunnusta tai yritystunnusta. Yritystunnuksella toimivat eläintenpitäjät eivät voi toistaiseksi nähdä, tehdä eivätkä päivittää ilmoituksiaan sähköisen asioinnin kautta, vaan tällöin toimijan tulee tehdä ilmoitus lomakkeella kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tai aluehallintovirastoon. Yritystunnuksella toimivien sähköinen asiointi on mahdollista myöhemmin.

Ammattimaisen tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvan hevoseläinten pidon osalta tulee ilmoittaa myös eläinsuojelulainsäädännön edellyttämät tarkemmat tiedot esimerkiksi eläinten hoidon järjestämisestä ja hoidosta vastaavan henkilön pätevyydestä. Tiedot voi ilmoittaa sähköisessä asiointisovelluksessa joko erillisessä tekstikentässä tai liitteenä. Aluehallintoviraston lomake Ilmoitus laajamittaisesta eläinten pidosta on myös mahdollista täyttää erikseen ja lisätä liitteenä sähköisen asioinnin kautta tehtävään ilmoitukseen. Lisätietoja Ruokaviraston nettisivulta ilmoituksenvarainen eläintenpito.

Tarkemmat ohjeet on esitetty asiointisovelluksen käyttöohjeessa.

Pitopaikan kirjanpito

Eläinten tunnistamista ja rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö muuttuu 21.4.2021, jolloin EU:n eläinterveyssäännöstön (EU) 2016/429 ja sen nojalla annettavien alemman asteisten säädösten soveltaminen alkaa. Eläinterveyssäännöstö mm. velvoittaa hevosten pitopaikasta vastaavaa toimijaa pitämään kirjaa pitopaikkaan saapuvista, siellä syntyneistä tai kuolleista ja sieltä lähtevistä eläimistä.

Kirjanpidosta on käytävä ilmi pitopaikassa olevien hevoseläinten lukumäärä ja tunnistetiedot. Kirjanpitoon merkitään kunkin pitopaikassa olevan hevoseläimen osalta:

  • eläimen yksilöllinen koodi (tunnistusnumero, UELN-numero)
  • eläimen tunnistimen näyttämä tunnistuskoodi (mikrosirun numero)
  • toisesta pitopaikasta tulevien eläinten osalta lähtöpitopaikan pitopaikkatunnus (pitopaikan rekisterinumero) ja siirron päivämäärä
  • toiseen pitopaikkaan siirrettävien eläinten osalta määränpäänä olevan pitopaikan pitopaikkatunnus (pitopaikan rekisterinumero) ja siirron päivämäärä
  • pitopaikassa syntyvien eläinten osalta syntymäpvm ja em. tunnistetiedot
  • pitopaikassa kuolleiden tai lopetettujen eläinten osalta kuolinpvm

Tiedot on kirjattava ja säilytettävä paperilla tai sähköisessä muodossa. Kirjanpito on säilytettävä eläinten pitopaikassa vähintään 3 vuoden ajan ja esitettävä pyynnöstä viranomaiselle.


VALLITSEVASTA KORONATILANTEESTA JOHTUEN YHDISTYKSEN TAPAHTUMIA EI JÄRJESTETÄ TÄLLÄ HETKELLÄ!

ER-ruuna Kill Bill Hassen kurssilla Perniössä 2019